Salibandyn säännöt aloittelijalle – täydellinen opas pelaamiseen, peliaikaan ja rikkeisiin 2026

Salibandy on yksi Suomen suosituimmista sisäliikuntalajeista. Sitä pelataan koulujen liikuntatunneilla, urheiluseuroissa, harrasteporukoissa ja valtakunnallisissa sarjoissa. Laji sopii niin lapsille, nuorille kuin aikuisillekin, sillä pelaamisen aloittaminen ei vaadi aikaisempaa kokemusta mailapeleistä. Sopiva maila, sisäpelikengät ja innostunut asenne riittävät jo pitkälle.

Vaikka salibandyn perusidea on helppo ymmärtää, pelin aikana tulee vastaan monia tilanteita, joissa sääntöjen tuntemisesta on hyötyä. Saako palloa potkaista? Milloin vastustajan mailaa saa nostaa? Mitä tarkoittaa korkea maila? Voiko maalivahti ottaa oman pelaajan syötön käsiinsä? Entä kuinka pitkä salibandyottelu oikeastaan on?

Salibandyn säännöt aloittelijalle kannattaa opetella vähitellen. Ensimmäiseksi on hyvä ymmärtää pelin tavoite, pelaajien määrä, maalinteon perusteet ja tavallisimmat rikkeet. Kun nämä asiat ovat hallussa, myös tarkemmat säännöt alkavat tuntua luontevilta.

Tässä oppaassa käydään läpi salibandyn tärkeimmät säännöt selkeästi ja käytännön esimerkkien avulla. Mukana ovat kentän mitat, peliaika, vapaalyönnit, jäähyt, rangaistuslaukaukset, maalivahdin erityissäännöt sekä lasten salibandyn pelimuodot Suomessa.

Artikkelissa huomioidaan 1. heinäkuuta 2026 voimaan tulleet viralliset pelisäännöt sekä Suomen kauden 2026–2027 juniorikilpailujen keskeiset määräykset.

Mitä salibandy on ja miten sitä pelataan?

Salibandy on kahden joukkueen välinen mailapeli, jossa tavoitteena on tehdä enemmän maaleja kuin vastustaja.

Peliä pelataan yleensä sisäliikuntahallissa kovalla ja tasaisella alustalla. Kenttää ympäröivät matalat laidat, joiden ansiosta pallo pysyy suurimman osan ajasta pelialueella.

Kenttäpelaajat käyttävät salibandymailoja ja reiällistä muovipalloa. Maalivahdit puolustavat maalia ilman mailaa ja käyttävät torjumiseen käsiään, jalkojaan ja muuta vartaloaan sääntöjen sallimalla tavalla.

Salibandyn perusperiaatteet ovat yksinkertaiset:

• Joukkue yrittää saada pallon haltuunsa.
• Pelaajat kuljettavat ja syöttävät palloa toisilleen.
• Hyökkäävä joukkue pyrkii tekemään maalin.
• Puolustava joukkue yrittää estää maalinteon ja riistää pallon.
• Enemmän hyväksyttyjä maaleja tehnyt joukkue voittaa ottelun, elleivät kilpailumääräykset edellytä muuta ratkaisua.

Salibandyssa korostuvat erityisesti nopeat ratkaisut, hyvä pallonkäsittely, joukkuepelaaminen ja oikea sijoittuminen.

Laji on vauhdikas, mutta fyysistä pelaamista rajoitetaan. Vastustajaa ei saa esimerkiksi taklata tai työntää vaarallisesti.

Salibandyn tärkeimmät säännöt lyhyesti

Aloittelijan ei tarvitse opetella kaikkia sääntöjä ulkoa ennen ensimmäistä ottelua. Seuraavat perusasiat kannattaa kuitenkin tuntea.

Sääntö	Mitä se tarkoittaa?
Pelaajien määrä	Viisi kenttäpelaajaa ja yksi maalivahti joukkuetta kohti
Kentän koko	Tavallisesti 40 × 20 metriä
Peliaika	Kolme 20 minuutin erää
Erätauko	Tavallisesti 10 minuuttia
Paitsio	Salibandyssa ei ole paitsiota
Jalan käyttäminen	Sallittua tietyin rajoituksin
Kädellä pelaaminen	Kenttäpelaajalta kiellettyä
Korkea maila	Palloa ei saa pelata mailalla polvitason yläpuolella
Fyysinen kontakti	Hallittu olkapääkontakti voi olla sallittua
Vapaalyönti	Tuomitaan tavallisista sääntörikkomuksista
Jäähy	Tavallinen joukkuerangaistus kestää kaksi minuuttia
Pelaajavaihdot	Sallittuja pelin aikana omalta vaihtoalueelta

Nämä ovat tavallisen virallisen salibandyn lähtökohdat. Juniorisarjoissa ja harrastepeleissä voidaan käyttää esimerkiksi pienempiä kenttiä ja lyhyempiä peliaikoja.

Kuinka monta pelaajaa salibandyssa on?

Salibandyssa joukkueella saa olla kentällä samanaikaisesti enintään kuusi pelaajaa.

Normaalisti kentällä pelaa viisi kenttäpelaajaa ja yksi maalivahti.

Kenttäpelaajat jaetaan usein kolmeen hyökkääjään ja kahteen puolustajaan.

Hyökkääjien tehtävät

Hyökkääjien tärkein tehtävä on rakentaa maalintekopaikkoja ja tehdä maaleja.

Tavallinen hyökkäyskolmikko muodostuu keskushyökkääjästä ja kahdesta laitahyökkääjästä.

Keskushyökkääjä osallistuu usein aktiivisesti sekä hyökkäys- että puolustuspeliin. Laitahyökkääjät puolestaan hakeutuvat maalintekopaikkoihin ja tukevat pallollista pelaajaa.

Hyökkääjät eivät kuitenkaan saa unohtaa puolustamista. Kun oma joukkue menettää pallon, myös hyökkääjien täytyy osallistua vastustajan hyökkäyksen pysäyttämiseen.

Puolustajien tehtävät

Puolustajat suojaavat omaa maalia, katkovat syöttöjä ja estävät vastustajan maalintekoyrityksiä.

He myös käynnistävät oman joukkueen hyökkäyksiä.

Hyvä puolustaja osaa lukea peliä, sijoittua oikein ja antaa tarkkoja syöttöjä.

Salibandyssa puolustajat osallistuvat usein aktiivisesti myös hyökkäyksiin, joten heidän tehtävänsä eivät rajoitu oman maalin läheisyyteen.

Maalivahdin tehtävät

Maalivahdin tehtävänä on estää palloa menemästä maaliin.

Salibandymaalivahti ei käytä mailaa, vaan torjuu laukauksia vartalollaan ja käsillään.

Maalivahti osallistuu myös pelin avaamiseen heittämällä pallon omille kenttäpelaajilleen.

Saako salibandyssa pelata ilman maalivahtia?

Kyllä.

Joukkue voi vaihtaa maalivahdin kuudenteen kenttäpelaajaan.

Tätä taktiikkaa käytetään usein ottelun loppuhetkillä, kun joukkue on tappiolla ja yrittää tehdä tasoitusmaalin.

Kuudennen kenttäpelaajan avulla joukkue voi luoda ylivoiman hyökkäysalueelle.

Ratkaisuun liittyy kuitenkin riski, sillä oma maali jää tyhjäksi.

Pelaajavaihdot salibandyssa

Salibandyssa käytetään lentäviä vaihtoja. Pelaajia voidaan vaihtaa pelin aikana ilman erillistä vihellystä.

Vaihdot tehdään joukkueen omalta vaihtoalueelta.

Kentälle tulevan pelaajan on odotettava, että vaihtoon menevä pelaaja poistuu kentältä sääntöjen mukaisesti.

Jos joukkueella on kentällä liian monta pelaajaa tai vaihto tehdään väärin, seurauksena voi olla kahden minuutin joukkuerangaistus.

Aloittelijalle vaihtaminen saattaa tuntua aluksi hankalalta. Harjoituksissa kannattaa sopia selkeästi, kuka vaihtaa kenenkin kanssa.

Näin vältytään tilanteilta, joissa kaksi pelaajaa tulee samaan aikaan kentälle eikä kumpikaan tiedä, kumman pitäisi poistua.

Salibandykentän koko ja tärkeimmät merkinnät

Virallisen salibandykentän koko on 40 metriä pitkä ja 20 metriä leveä.

Kenttä on suorakulmainen, ja sitä ympäröivät pyöristetyillä kulmilla varustetut laidat.

Säännöissä sallitaan myös pienempi kaukalo, jonka vähimmäiskoko on 36 × 18 metriä.

Salibandykentän viralliset mitat

Kentän osa	Mitat
Tavallinen kenttä	40 × 20 m
Pienin sallittu tavallinen kaukalo	36 × 18 m
Maalialue	4 × 5 m
Maalivahdin alue	1 × 2,5 m
Maalin leveys	160 cm
Maalin korkeus	115 cm

Kentän viivat ja merkinnät vaikuttavat siihen, mistä peli aloitetaan ja millaisia sääntöjä eri alueilla noudatetaan.

Keskiviiva ja keskipiste

Keskiviiva jakaa kentän kahteen puoliskoon.

Sen keskellä sijaitsee keskipiste, jota käytetään muun muassa ottelun aloituksessa ja hyväksytyn maalin jälkeen.

Maalialue

Maalialue on suurempi, 4 × 5 metrin kokoinen alue maalin ympärillä.

Sillä on merkitystä erityisesti maalivahdin toimintaan ja turvallisuuteen liittyvissä säännöissä.

Maalialue on tärkeää erottaa pienemmästä maalivahdin alueesta.

Maalivahdin alue

Maalivahdin alue on 1 × 2,5 metrin kokoinen suorakulmio maalin edessä.

Kenttäpelaaja ei saa mennä tälle alueelle sääntöjen vastaisesti.

Maalivahdin aluetta koskevat eri määräykset kuin suurempaa maalialuetta.

Ero on erityisen tärkeä silloin, kun käsitellään maalivahdin liikkumista kentällä ja oman joukkueen syötön vastaanottamista.

Kuinka pitkä salibandyottelu on?

Virallisen salibandyottelun normaali peliaika on kolme 20 minuutin erää.

Ottelun kokonaispeliaika on siis 60 minuuttia.

Erien välissä pidetään tavallisesti 10 minuutin tauot, ja joukkueet vaihtavat pelipuolia.

Mitä tehokas peliaika tarkoittaa?

Salibandyssa käytetään normaalisti tehokasta peliaikaa.

Tämä tarkoittaa, että pelikello pysäytetään erotuomarin vihellyksestä ja käynnistetään uudelleen, kun peli jatkuu.

Esimerkiksi vapaalyönnin, sisäänlyönnin tai jäähyn yhteydessä pelikello pysäytetään.

Siksi ottelun todellinen kesto on pidempi kuin 60 minuuttia.

Voiko salibandyottelu olla lyhyempi?

Kyllä.

Kilpailun järjestäjä voi määrätä lyhyemmän peliajan. Virallisissa säännöissä peliajan lyhentämiselle on kuitenkin asetettu alaraja.

Juniorisarjoissa voidaan käyttää esimerkiksi kahta 15 minuutin erää.

Myös harrasteturnauksissa ottelut voivat olla lyhyempiä.

Joissakin kilpailuissa käytetään juoksevaa peliaikaa, jolloin kelloa ei pysäytetä jokaisesta tavallisesta pelikatkosta.

Mitä tapahtuu, jos ottelu päättyy tasan?

Tämä riippuu kilpailun määräyksistä.

Joissakin sarjoissa tasapeli hyväksytään lopputulokseksi.

Pudotuspeleissä voidaan pelata jatkoaika ja tarvittaessa rangaistuslaukauskilpailu.

Ennen ottelua on hyvä tarkistaa, millaisia sääntöjä kyseisessä sarjassa käytetään.

Miten salibandyottelu aloitetaan?

Salibandyottelu aloitetaan kiistapallolla.

Kiistapallossa yksi pelaaja kummastakin joukkueesta asettuu pallon ääreen.

Molempien pelaajien on noudatettava oikeaa aloitusasentoa.

Kun erotuomari viheltää, pelaajat yrittävät saada pallon haltuunsa.

Kiistapalloa käytetään muun muassa:

• Ottelun alussa
• Erien alussa
• Hyväksytyn maalin jälkeen
• Tietyissä muissa pelikatkotilanteissa

Saako kiistapallosta tehdä suoraan maalin?

Kyllä.

Kiistapallosta voi syntyä suoraan hyväksytty maali.

Tällainen tilanne on harvinainen, mutta mahdollinen.

Miten salibandyssa tehdään maali?

Maali hyväksytään, kun pallo ylittää kokonaan maaliviivan maalitolppien välistä ja yläriman alapuolelta sääntöjen mukaisesti.

Tavallisesti maali tehdään laukaisemalla pallo mailalla.

Pallo voi myös kimmota esimerkiksi toisesta pelaajasta maaliin.

Maalin hyväksyminen riippuu kuitenkin siitä, tapahtuiko tilanteessa rikkomus.

Saako salibandyssa tehdä maalin jalalla?

Palloa ei saa tarkoituksellisesti potkaista suoraan vastustajan maaliin hyväksytyksi osumaksi.

Jos hyökkäävä pelaaja tarkoituksellisesti ohjaa pallon maaliin jalallaan tai muulla vartalonosallaan, maalia ei hyväksytä.

Sen sijaan tahaton kimpoaminen voi johtaa hyväksyttyyn maaliin.

Esimerkiksi jos laukaus osuu vahingossa pelaajan jalkaan ja kimpoaa siitä maaliin, osuma voidaan hyväksyä muiden edellytysten täyttyessä.

Voiko vapaalyönnistä tehdä suoraan maalin?

Kyllä.

Salibandyssa vapaalyönnistä saa laukoa suoraan maaliin.

Pallon ei tarvitse koskea toista pelaajaa ennen maaliviivan ylittämistä.

Saako salibandyssa käyttää jalkaa?

Kyllä. Palloa saa pelata jalalla tietyin rajoituksin.

Jalan käyttäminen on sallittua esimerkiksi pallon pysäyttämiseen tai syöttämiseen, kunhan suoritus ei riko muita sääntöjä.

Palloa ei kuitenkaan saa pelata vaarallisesti eikä tarkoituksellisesti potkaista suoraan vastustajan maaliin hyväksytyksi osumaksi.

Käytännön esimerkkejä

Esimerkki 1: Pallo tulee pelaajan jalkoihin ja hän pysäyttää sen kengällään.

Tämä on sallittua, kun tilanne ei riko muita sääntöjä.

Esimerkki 2: Pelaaja syöttää pallon jalallaan pelikaverilleen.

Tämä voi olla sallittua.

Esimerkki 3: Pelaaja potkaisee pallon tarkoituksellisesti suoraan vastustajan maaliin.

Maalia ei hyväksytä.

Esimerkki 4: Pelaaja yrittää pelata ilmassa olevaa palloa jalallaan liian korkealta.

Tilanteesta voidaan tuomita vapaalyönti tai vakavammassa tapauksessa jäähy.

Aloittelijan kannattaa opetella käyttämään jalkaa hallitusti ja keskittyä ensisijaisesti pallonkäsittelyyn mailalla.

Korkea maila salibandyssa – mitä sääntö tarkoittaa?

Korkea maila on yksi salibandyn tavallisimmista rikkomuksista.

Säännön tarkoituksena on ehkäistä vaarallisia tilanteita ja suojata pelaajia mailan aiheuttamilta osumilta.

Pallon pelaaminen liian korkealta

Kenttäpelaaja ei saa pelata tai yrittää pelata palloa mailalla polvitason yläpuolella.

Polvitasolla tarkoitetaan pelaajan polvien korkeutta silloin, kun hän seisoo suorana.

Jos pallo on liian korkealla, pelaajan kannattaa odottaa sen laskeutumista.

Mailan heilahdus lantiotason yläpuolelle

Mailan heilahdukseen liittyy erillinen sääntö.

Jos mailan lapa nousee takaheilahduksessa tai etuheilahduksessa lantiotason yläpuolelle, kyseessä voi olla rike.

Korkea heilahdus voidaan kuitenkin sallia, jos lähellä ei ole muita pelaajia eikä tilanteesta aiheudu vaaraa.

Milloin korkeasta mailasta tulee jäähy?

Jos pelaaja pelaa palloa mailalla tai jalalla lantiotason yläpuolella, seurauksena voi olla kahden minuutin joukkuerangaistus.

Myös vaarallinen mailan heilauttaminen esimerkiksi vastustajan pään läheisyydessä voi johtaa jäähyyn.

Aloittelijan kannattaa pitää maila hallinnassa erityisesti silloin, kun useita pelaajia kamppailee pallosta samassa paikassa.

Saako salibandyssa taklata tai työntää vastustajaa?

Salibandyssa sallitaan tietty fyysinen kamppailu, mutta vaaralliset taklaukset ja sääntöjenvastainen työntäminen ovat kiellettyjä.

Laji poikkeaa tässä suhteessa esimerkiksi jääkiekosta.

Sallittu fyysinen pelaaminen

Sääntöjen mukainen olkapääkontakti voi olla sallittua, kun kaksi pelaajaa kamppailee pallosta.

Kontaktin tulee olla hallittu, eikä pelaaja saa yrittää vahingoittaa vastustajaa.

Kielletty fyysinen pelaaminen

Sääntöjen vastaista on esimerkiksi:

• Vastustajan työntäminen käsillä
• Vaarallinen taklaaminen
• Vastustajan kampittaminen
• Vastustajasta kiinni pitäminen
• Vastustajan työntäminen kaukalon laitaa vasten
• Vastustajan liikkumisen estäminen sääntöjen vastaisesti

Rikkeen vakavuudesta riippuen seurauksena voi olla vapaalyönti tai jäähy.

Erityisen vaarallisista teoista voidaan määrätä ankarampi rangaistus.

Mailaan lyöminen ja mailan nostaminen

Salibandyssa pelaajien mailat osuvat usein toisiinsa.

Kaikki mailojen väliset kosketukset eivät automaattisesti ole rikkeitä.

Mailan käyttäminen vastustajan estämiseen voi kuitenkin olla sääntöjen vastaista.

Saako vastustajan mailaa lyödä?

Vastustajan mailaan lyöminen on kiellettyä, jos se täyttää sääntöjenvastaisen mailankäsittelyn tunnusmerkit.

Esimerkiksi palloa kuljettavan pelaajan mailan voimakas lyöminen voi johtaa vapaalyöntiin.

Jos teko on vaarallinen tai sillä saavutetaan merkittävää etua, seurauksena voi olla jäähy.

Saako vastustajan mailaa nostaa?

Vastustajan mailan nostaminen sääntöjen vastaisesti on kiellettyä.

Jos pelaaja nostaa vastustajan mailan pois pallosta, erotuomari voi tuomita vapaalyönnin.

Aloittelijan kannattaa pyrkiä riistämään pallo oikealla sijoittumisella ja hallitulla mailankäytöllä.

Saako salibandyssa pelata palloa kädellä?

Kenttäpelaaja ei saa pelata palloa kädellään tai käsivarrellaan.

Jos pelaaja käyttää kättään tai käsivarttaan pallon pelaamiseen sääntöjen vastaisesti, seurauksena voi olla kahden minuutin jäähy.

Myös pallon pysäyttäminen pelipaitaa käyttämällä on kiellettyä.

Maalivahtia koskevat erilaiset säännöt, sillä hän saa käyttää käsiään torjumiseen ja pallon käsittelyyn omalla maalialueellaan sääntöjen mukaisesti.

Saako palloa pelata päällä?

Ei.

Kenttäpelaaja ei saa tarkoituksellisesti pelata palloa päällään.

Esimerkiksi pallon puskeminen pelikaverille voi johtaa vapaalyöntiin vastustajalle.

Saako salibandyssa pelata polvillaan?

Salibandyssa pallon pelaamista maasta rajoitetaan.

Pelaaja ei saa pelata palloa sääntöjen vastaisesta asennosta esimerkiksi silloin, kun molemmat polvet ovat lattiassa.

Myös toisen käden pitäminen lattiassa voi johtaa rikkomukseen, mutta mailaa pitelevää kättä koskee erillinen poikkeus.

Jos pelaaja pelaa palloa maasta ja saa tilanteessa huomattavaa etua, seurauksena voi olla jäähy.

Aloittelijan kannattaa nousta kaatumisen jälkeen takaisin jaloilleen ennen pallon tavoittelemista.

Vapaalyönti salibandyssa – milloin se tuomitaan?

Vapaalyönti on yksi salibandyn tavallisimmista pelinjatkamistavoista.

Se tuomitaan monista sääntörikkomuksista.

Vapaalyönnin saa yleensä joukkue, jonka vastustaja rikkoi sääntöjä.

Tavallisimmat vapaalyöntiin johtavat tilanteet

Vapaalyönti voidaan tuomita esimerkiksi seuraavista rikkomuksista:

• Vastustajan mailaan lyöminen
• Vastustajan mailan sääntöjenvastainen nostaminen
• Pallon pelaaminen liian korkealta
• Vastustajan työntäminen
• Sääntöjenvastainen estäminen
• Pallon pelaaminen päällä
• Maalivahdin alueelle meneminen sääntöjen vastaisesti

Rikkeen vakavuudesta riippuen voidaan määrätä myös jäähy.

Miten vapaalyönti suoritetaan?

Vapaalyönti suoritetaan yleensä rikkomuspaikasta, elleivät sijoittamista koskevat säännöt määrää muuta.

Vastustajien on pysyttävä vähintään kolmen metrin päässä pallosta. Etäisyys koskee myös vastustajien mailoja.

Vapaalyönnin voi käyttää syöttämiseen tai laukaukseen.

Suorittaja ei saa koskea palloon uudelleen ennen kuin se on koskenut toista pelaajaa tai tämän varusteita.

Sisäänlyönti salibandyssa

Sisäänlyönti tuomitaan yleensä silloin, kun pallo menee kaukalon laidan yli.

Sisäänlyönnin saa tavallisesti joukkue, jonka vastustaja kosketti palloa viimeisenä ennen sen poistumista pelialueelta.

Sisäänlyönti suoritetaan mailalla.

Mistä sisäänlyönti suoritetaan?

Sisäänlyönti suoritetaan yleensä 1,5 metrin päästä kaukalon laidasta siinä kohdassa, josta pallo poistui kentältä.

Tähän liittyy poikkeuksia esimerkiksi päätyalueilla.

Vastustajien on pysyttävä vähintään kolmen metrin etäisyydellä pallosta.

Sisäänlyönnistä voidaan tehdä suoraan hyväksytty maali.

Kiistapallo salibandyssa

Kiistapallo on pelinjatkamistapa, jossa yksi pelaaja kummastakin joukkueesta yrittää saada pallon haltuunsa erotuomarin vihellyksen jälkeen.

Kiistapalloa käytetään esimerkiksi ottelun alussa, hyväksytyn maalin jälkeen ja tietyissä muissa pelikatkotilanteissa.

Aloituksessa pelaajien on noudatettava sääntöjen mukaista asentoa.

Muut pelaajat eivät saa häiritä kiistapalloa sääntöjen vastaisesti.

Jäähyt salibandyssa – kuinka pitkiä rangaistukset ovat?

Jäähy tarkoittaa, että pelaaja joutuu poistumaan kentältä rangaistuspenkille määräajaksi.

Tavallisin joukkuerangaistus kestää kaksi minuuttia.

Jäähyn aikana joukkue pelaa yleensä alivoimalla.

Kahden minuutin jäähy

Kahden minuutin joukkuerangaistus voidaan määrätä esimerkiksi:

• Vaarallisesta mailankäytöstä
• Sääntöjenvastaisesta fyysisestä pelaamisesta
• Vastustajan estämisestä
• Pallon pelaamisesta kädellä tai käsivarrella
• Väärästä pelaajavaihdosta
• Liian monella pelaajalla pelaamisesta

Päättyykö jäähy vastustajan maaliin?

Tavallinen kahden minuutin joukkuerangaistus voi päättyä ennen ajan täyttymistä, jos vastustaja tekee ylivoimamaalin.

Tähän on kuitenkin poikkeuksia esimerkiksi samanaikaisissa ja kumoutuvissa rangaistuksissa.

Vakavammat rangaistukset

Vakavista rikkomuksista voidaan määrätä suurempia joukkuerangaistuksia, henkilökohtaisia rangaistuksia tai pelirangaistus.

Rangaistuksen vakavuuteen vaikuttavat muun muassa teon vaarallisuus ja muut pelisäännöissä määritellyt olosuhteet.

Rangaistuslaukaus salibandyssa

Rangaistuslaukaus voidaan tuomita, kun puolustava joukkue estää tai häiritsee selvää maalintekotilannetta sääntöjen vastaisesti.

Rangaistuslaukauksessa yksi hyökkäävän joukkueen kenttäpelaaja yrittää tehdä maalin vastustajan maalivahtia vastaan.

Muut pelaajat pysyvät omilla vaihtoalueillaan suorituksen aikana.

Mistä rangaistuslaukaus aloitetaan vuonna 2026?

Heinäkuussa 2026 voimaan tulleiden sääntöjen mukaan rangaistuslaukaus aloitetaan kuvitteellisesta pisteestä, joka sijaitsee viisi metriä keskiviivasta vastustajan maalia kohti.

Aloituspiste sijaitsee kentän pituussuuntaisella keskiakselilla eli leveyssuunnassa keskellä kenttää.

Aikaisemmin rangaistuslaukaus aloitettiin keskipisteestä, joten kyseessä on merkittävä sääntömuutos.

Miten rangaistuslaukaus suoritetaan?

Rangaistuslaukaus aloitetaan mailalla erotuomarin vihellyksestä.

Pelaaja saa kuljettaa palloa ja tehdä harhautuksia, mutta pelaajan ja pallon liikkeen on oltava sääntöjen mukaista ja jatkuvaa kohti vastustajan maalia.

Pelaaja ja pallo eivät saa samanaikaisesti pysähtyä kokonaan tai vaihtaa suuntaa poispäin maalista.

Rangaistuslaukauksen suorittaja voi koskea palloon useita kertoja ennen laukauksen päättymistä.

Kun maalivahti on koskenut palloon tai pallo on osunut maalikehikon etupintaan, suorittaja ei saa enää koskea palloon uudelleen.

Maalivahdin on oltava omalla maalivahdin alueellaan suorituksen alkaessa.

Maalivahdin säännöt salibandyssa

Maalivahdilla on salibandyssa erityissäännöt.

Hän pelaa ilman mailaa ja saa käyttää torjuntaan käsiään, jalkojaan ja muuta vartaloaan.

Maalivahdin sääntöjen tunteminen on tärkeää myös kenttäpelaajille, sillä osa rikkomuksista liittyy oman joukkueen syöttöihin ja maalialueeseen.

Kuinka kauan maalivahti saa pitää palloa?

Maalivahti saa pitää palloa hallussaan enintään kolme sekuntia.

Jos maalivahti ylittää aikarajan, vastustajalle voidaan tuomita vapaalyönti.

Kolmen sekunnin laskenta ei ala uudelleen pelkästään siksi, että maalivahti laskee pallon hetkeksi lattialle ja ottaa sen takaisin haltuunsa.

Saako maalivahti heittää pallon keskiviivan yli?

Maalivahti ei saa heittää tai potkaista palloa suoraan keskiviivan yli ilman, että pallo koskettaa ensin lattiaa, laitaa, toista pelaajaa tai tämän varusteita.

Jos keskiviivasääntöä rikotaan, vastustajalle tuomitaan vapaalyönti.

Saako oma pelaaja syöttää maalivahdille?

Oma kenttäpelaaja saa syöttää pallon maalivahdin suuntaan, mutta maalivahdin pallon vastaanottamiseen liittyy rajoituksia.

Jos kenttäpelaaja pelaa pallon tarkoituksellisesti omalle maalivahdilleen, maalivahti ei saa ottaa sitä kädellään tai käsivarrellaan haltuunsa sääntöjen vastaisesti.

Kielto koskee myös tilannetta, jossa maalivahti ensin pysäyttää pallon esimerkiksi jalallaan ja ottaa sen sen jälkeen käsillään.

Kaikki oman pelaajan syötön kosketukset eivät siis automaattisesti ole rikkeitä. Esimerkiksi pallon pelaaminen jalalla voi olla sallittua.

Milloin maalivahti saa vastaanottaa oman pelaajan syötön?

Vuoden 2026 pelisääntöjen mukaan maalivahti rinnastetaan kenttäpelaajaan ilman mailaa, kun hän poistuu kokonaan suuremmalta maalialueeltaan.

Maalialue on 4 × 5 metrin kokoinen alue, eikä sitä pidä sekoittaa pienempään 1 × 2,5 metrin maalivahdin alueeseen.

Maalivahdin katsotaan poistuneen maalialueelta kokonaan vasta, kun mikään hänen vartalonosansa ei kosketa alueen sisäpuolista lattiaa tai rajaviivoja.

Kun maalivahti on kokonaan maalialueen ulkopuolella, hän voi vastaanottaa oman joukkueensa syötön kenttäpelaajaan rinnastettavassa asemassa.

Pelkkä poistuminen pienemmältä maalivahdin alueelta ei siis riitä.

Voiko maalivahti palata maalialueelle pallon kanssa?

Kyllä, tietyissä tilanteissa.

Jos maalivahti poistuu kokonaan suuremmalta maalialueelta, pysäyttää siellä oman joukkueensa pelaajan syöttämän pallon ja palaa tämän jälkeen maalialueelleen ottamaan pallon haltuunsa, tilannetta ei tulkita kielletyksi takaisin syötöksi.

Esimerkiksi:

1. Puolustaja syöttää pallon tarkoituksellisesti maalivahdille.
2. Maalivahti on poistunut kokonaan 4 × 5 metrin maalialueelta.
3. Hän pysäyttää pallon maalialueen ulkopuolella.
4. Maalivahti palaa omalle maalialueelleen.
5. Hän ottaa pallon haltuunsa sääntöjen mukaisesti.

Tämä ei sellaisenaan ole kielletty takaisin syöttö.

Säännön tarkoituksena on estää ajanpelaamista, mutta samalla sallia maalivahdin osallistuminen pallolliseen peliin.

Saako maalivahtia taklata?

Ei.

Maalivahtia suojaavat erityiset määräykset.

Vuoden 2026 sääntöuudistuksessa korostettiin hyökkäävän pelaajan vastuuta välttää törmäystä maalialueella olevaan maalivahtiin.

Vaarallinen kontakti voi johtaa jäähyyn tai muuhun rangaistukseen.

Onko salibandyssa paitsio?

Salibandyssa ei ole paitsiota.

Tämä on yksi keskeisistä eroista salibandyn ja jalkapallon välillä.

Hyökkäävä pelaaja voi sijoittua vastustajan kenttäpuoliskolle ja odottaa syöttöä esimerkiksi lähellä maalia.

Muita sääntöjä on silti noudatettava. Pelaaja ei saa esimerkiksi estää maalivahtia sääntöjen vastaisesti.

Paitsion puuttuminen tekee salibandysta nopean lajin, jossa pitkät syötöt ja vastahyökkäykset voivat johtaa nopeasti maalintekotilanteisiin.

Lasten salibandyn säännöt Suomessa

Suomessa lasten salibandyssa käytetään ikäluokille sopivia pelimuotoja.

Nuorimpien pelaajien kentät ovat usein pienempiä ja ottelut lyhyempiä kuin aikuisten salibandyssa.

Tavoitteena on lisätä pallokosketuksia ja antaa jokaiselle lapselle mahdollisuus osallistua peliin.

Lasten salibandyn muutokset kaudella 2026–2027

Suomen Salibandyliitto uudisti lasten pelimuotoja kaudelle 2026–2027.

Yksi muutoksista oli U-alkuisten ikäluokkamerkintöjen käyttöönotto.

Esimerkiksi aikaisemmat T12- ja P12-merkinnät korvattiin nimillä U12-tytöt ja U12-pojat.

Myös erävoittoihin perustuva pelimalli otettiin käyttöön soveltuvissa nuorempien ikäluokkien sarjoissa.

Tällöin jokainen erä alkaa tilanteesta 0–0, ja erät käsitellään omina kokonaisuuksinaan.

Lasten salibandyn kenttäkoot ja peliajat

Esimerkkejä kauden 2026–2027 Pelimaailma-sarjoista:

Ikäluokka	Pelimuoto	Kentän koko	Peliaika
U12-tytöt	4v4	28 × 14 m	2 × 15 min
U12-pojat	4v4	30 × 16 m	2 × 15 min
U11-pojat	4v4	30 × 16 m	2 × 15 min
U14-tytöt	4v4	32 × 16 m	3 × 15 min

Näissä pelimuodoissa 4v4 tarkoittaa neljää kenttäpelaajaa ja maalivahtia kummassakin joukkueessa.

Sarjakohtaisissa määräyksissä voi olla tarkennuksia.

Miksi lasten pelimuodot ovat erilaisia?

Pienemmät kentät ja lyhyemmät ottelut tukevat lasten taitojen kehitystä.

Kun kentällä on vähemmän pelaajia, jokainen saa enemmän pallokosketuksia.

Lapset oppivat muun muassa:

• Pallon kuljettamista
• Syöttämistä
• Laukomista
• Puolustamista
• Sijoittumista
• Joukkuepelaamista

Lasten salibandyssa tärkeintä on turvallinen ja mielekäs harrastaminen.

Mitä varusteita salibandyssa tarvitaan?

Salibandyn aloittaminen on suhteellisen helppoa, sillä ensimmäisiin harjoituksiin ei tarvita suurta varustemäärää.

Tavallisesti aloittelija tarvitsee salibandymailan, sisäpelikengät ja liikuntavaatteet.

Salibandymaila

Mailan pituuden kannattaa sopia pelaajan pituuteen ja taitotasoon.

Liian pitkä maila vaikeuttaa usein pallonhallintaa, kun taas liian lyhyt maila voi johtaa hankalaan peliasentoon.

Virallisissa otteluissa mailan on täytettävä voimassa olevat varustemääräykset.

Sisäpelikengät

Hyvät sisäpelikengät tarjoavat pitoa ja tukea nopeissa suunnanmuutoksissa.

Salibandyssa liikutaan paljon sivuttain, pysähdytään nopeasti ja kiihdytetään uudelleen.

Siksi sopivat kengät ovat tärkeät sekä pelaamisen että turvallisuuden kannalta.

Suojalasit

Suojalasit suojaavat silmiä pallon ja mailan aiheuttamilta osumilta.

Niiden käyttäminen on erityisen tärkeää lasten ja nuorten salibandyssa.

Suomessa juniorisarjoissa on suojalasien käyttöä koskevia velvoitteita, jotka määräytyvät ikäluokan ja kilpailumääräysten mukaan.

Myös aikuisten harrastajien kannattaa käyttää suojalaseja.

Maalivahdin varusteet

Maalivahti tarvitsee erityisiä suojavarusteita.

Niihin kuuluvat muun muassa kypärä, suojahousut ja torjuntoihin tarkoitetut muut suojat.

Maalivahdin varusteiden tulee olla turvalliset ja sääntöjen mukaiset.

Salibandyn tärkeimmät sääntömuutokset vuonna 2026

Heinäkuun 1. päivänä 2026 voimaan tulleet salibandyn pelisäännöt sisälsivät useita muutoksia.

Niiden tarkoituksena on parantaa pelaajien turvallisuutta ja selkeyttää pelitilanteiden tulkintaa.

Maalivahdin turvallisuuden parantaminen

Uusissa säännöissä korostettiin hyökkäävän pelaajan velvollisuutta välttää törmäystä maalialueella olevaan maalivahtiin.

Maalivahdit pelaavat usein polvillaan, jolloin heidän mahdollisuutensa väistää nopeasti lähestyvää pelaajaa ovat rajalliset.

Siksi maalivahdin turvallisuuteen kiinnitetään erityistä huomiota.

Kumoutuvat kahden minuutin rangaistukset

Vuoden 2026 sääntöuudistus toi käyttöön kumoutuvat kahden minuutin joukkuerangaistukset.

Jos molemmille joukkueille määrätään samanaikaisesti saman verran pieniä joukkuerangaistuksia, ne voidaan kumota kenttäpelaajamäärän kannalta.

Tällöin peliä voidaan jatkaa esimerkiksi viidellä kenttäpelaajalla viittä vastaan, vaikka rangaistut pelaajat kärsivät rangaistuksensa.

Hyväksytty maali tyhjän maalin tilanteessa

Vuoden 2026 säännöissä muutettiin myös tilanteita, joissa joukkue pelaa ilman maalivahtia.

Jos maalivahtinsa kuudenteen kenttäpelaajaan vaihtanut puolustava joukkue tekee rikkomuksen, josta normaalisti seuraisi rangaistuslaukaus, hyökkäävälle joukkueelle tuomitaan suoraan hyväksytty maali.

Tämä estää tilanteen, jossa lähes varma maalintekomahdollisuus voitaisiin pysäyttää sääntöjenvastaisella teolla ilman asianmukaista seuraamusta.

Rangaistuslaukauksen uusi aloituspaikka

Vuoden 2026 säännöissä rangaistuslaukauksen aloituspaikka muuttui.

Rangaistuslaukaus aloitetaan nykyään viisi metriä keskiviivasta vastustajan maalia kohti, kentän keskellä kulkevalla pituussuuntaisella keskiakselilla.

Aikaisemmin rangaistuslaukaus aloitettiin keskipisteestä.

Salibandyn yleisimmät virheet aloittelijoilla

Ensimmäisissä otteluissa uudet pelaajat tekevät usein samoja virheitä.

Niiden tunnistaminen auttaa oppimaan sääntöjä nopeammin.

Liian korkea maila

Pelaaja yrittää tavoitella ilmassa olevaa palloa mailalla liian korkealta.

Parempi ratkaisu on odottaa pallon laskeutumista alemmas.

Vastustajan mailaan lyöminen

Pelaaja yrittää saada pallon haltuunsa mutta osuu jatkuvasti vastustajan mailaan.

Oikea tapa on keskittyä palloon ja omaan sijoittumiseen.

Työntäminen kaksinkamppailussa

Pelaaja yrittää voittaa pallon fyysisellä voimalla ja työntää vastustajaa sääntöjen vastaisesti.

Salibandyssa hyvä puolustaminen perustuu ensisijaisesti oikeaan sijoittumiseen ja hallittuun mailankäyttöön.

Väärä pelaajavaihto

Pelaaja tulee kentälle liian aikaisin tai väärästä paikasta.

Tämä voi johtaa joukkuerangaistukseen.

Maalialueen ja maalivahdin alueen sekoittaminen

Aloittelija saattaa ajatella, että maalialue ja maalivahdin alue tarkoittavat samaa asiaa.

Todellisuudessa maalialue on suurempi, 4 × 5 metrin alue, ja maalivahdin alue pienempi, 1 × 2,5 metrin alue.

Ero on tärkeä esimerkiksi oman pelaajan syöttöä koskevissa maalivahtisäännöissä.

Näin opit salibandyn säännöt nopeasti

Salibandyn oppiminen on helpointa, kun sääntöihin tutustuminen yhdistetään käytännön pelaamiseen.

Ensimmäisillä harjoituskerroilla kannattaa keskittyä seuraaviin asioihin:

1. Pidä maila hallinnassa. Vältä vaarallisia ja liian korkeita heilautuksia.
2. Tavoittele palloa, älä vastustajan mailaa. Näin vähennät tavallisia rikkeitä.
3. Harjoittele syöttämistä ja vastaanottamista. Hyvä joukkuepeli auttaa myös sääntöjen ymmärtämisessä.
4. Opettele vapaalyönnit ja sisäänlyönnit. Ne kuuluvat lähes jokaiseen otteluun.
5. Harjoittele pelaajavaihtoja. Oikea ajoitus ehkäisee virheitä.
6. Kuuntele erotuomarin ohjeita. Pelikatkot ovat hyviä oppimistilanteita.
7. Muista turvallisuus. Vastustajan kunnioittaminen ja hallittu mailankäyttö ovat osa hyvää pelaamista.

Suomessa monet salibandyseurat tarjoavat aloittelijoille sopivia harrasteryhmiä.

Niissä sääntöjä voi opetella käytännössä ilman, että jokaisen yksityiskohdan pitäisi olla hallussa heti ensimmäisessä ottelussa.

Usein kysytyt kysymykset salibandyn säännöistä

Saako salibandyssa käyttää jalkaa?

Kyllä. Palloa saa pelata jalalla tietyin rajoituksin. Palloa ei kuitenkaan saa tarkoituksellisesti potkaista suoraan vastustajan maaliin hyväksytyksi osumaksi.

Onko salibandyssa paitsio?

Ei. Salibandyssa ei ole paitsiota, joten hyökkäävä pelaaja saa sijoittua vastustajan kenttäpuoliskolle muiden sääntöjen sallimalla tavalla.

Saako salibandyssa taklata?

Vaaralliset taklaukset ovat kiellettyjä. Sääntöjen mukainen olkapääkontakti pallosta kamppailtaessa voi kuitenkin olla sallittua.

Kuinka pitkä salibandyottelu on?

Virallinen normaali peliaika on kolme 20 minuutin erää. Juniori- ja harrastesarjoissa voidaan käyttää lyhyempiä peliaikoja.

Saako salibandyssa tehdä maalin jalalla?

Tarkoituksellisesti jalalla tehtyä maalia ei hyväksytä. Tahaton kimpoaminen jalasta voi sen sijaan johtaa hyväksyttyyn osumaan.

Saako salibandyssa pelata kädellä?

Kenttäpelaaja ei saa pelata palloa kädellä tai käsivarrella. Maalivahdilla on erilaiset pallonkäsittelysäännöt.

Kuinka korkealle salibandymailan saa nostaa?

Palloa ei saa pelata mailalla polvitason yläpuolella. Mailan heilahdukseen liittyy lisäksi erillisiä lantiotason ja turvallisuuden perusteella arvioitavia sääntöjä.

Kuinka pitkä jäähy salibandyssa on?

Tavallisin joukkuerangaistus kestää kaksi minuuttia. Vakavammista rikkomuksista voidaan määrätä ankarampia rangaistuksia.

Saako maalivahti ottaa oman pelaajan syötön haltuunsa?

Maalivahti ei saa ottaa oman kenttäpelaajan tarkoituksellista syöttöä kädellään tai käsivarrellaan haltuunsa sääntöjen vastaisesti.

Poikkeus koskee tilannetta, jossa maalivahti on poistunut kokonaan suuremmalta 4 × 5 metrin maalialueelta ja toimii kenttäpelaajaan rinnastettavassa asemassa.

Pelkkä pienemmältä 1 × 2,5 metrin maalivahdin alueelta poistuminen ei riitä.

Mitä eroa on maalialueella ja maalivahdin alueella?

Maalialue on suurempi, 4 × 5 metrin kokoinen alue maalin ympärillä.

Maalivahdin alue on pienempi, 1 × 2,5 metrin kokoinen alue maalin edessä.

Maalivahdin katsotaan toimivan kenttäpelaajana vasta silloin, kun hän on poistunut kokonaan suuremmalta maalialueelta.

Mistä rangaistuslaukaus aloitetaan vuonna 2026?

Rangaistuslaukaus aloitetaan kuvitteellisesta pisteestä, joka sijaitsee viisi metriä keskiviivasta vastustajan maalia kohti kentän pituussuuntaisella keskiakselilla.

Saako vapaalyönnistä tehdä suoraan maalin?

Kyllä. Salibandyssa vapaalyönnistä voidaan tehdä suoraan hyväksytty maali.

Mitkä ovat lasten salibandyn tärkeimmät säännöt?

Lasten salibandyssa korostuvat turvallinen pelaaminen, hallittu mailankäyttö, reilu joukkuepeli ja lajin perustaitojen oppiminen. Juniorisarjoissa kenttäkoko, peliaika ja pelaajamäärä voivat poiketa aikuisten säännöistä.

Yhteenveto – salibandyn säännöt oppii parhaiten pelaamalla

Salibandy on vauhdikas ja helposti lähestyttävä joukkuepeli, jonka perusteet voi oppia melko nopeasti.

Salibandyn säännöt aloittelijalle kannattaa opetella aloittamalla tärkeimmistä asioista: pelaajien määrästä, peliajasta, maalinteosta, turvallisesta mailankäytöstä ja tavallisimmista rikkeistä.

Virallisessa salibandyssa kentällä pelaa normaalisti viisi kenttäpelaajaa ja yksi maalivahti joukkuetta kohti. Ottelu kestää kolme 20 minuutin erää, ja kentän tavallinen koko on 40 × 20 metriä.

Salibandyssa ei ole paitsiota. Palloa saa pelata jalalla tietyin rajoituksin, mutta kenttäpelaajan käsillä pelaaminen on kiellettyä. Myös vaarallinen mailankäyttö, sääntöjenvastainen työntäminen ja vastustajan mailaan kohdistuvat rikkomukset voivat johtaa vapaalyöntiin tai jäähyyn.

Maalivahdilla on omat erityissääntönsä. Niihin kuuluvat esimerkiksi kolmen sekunnin pallonhallintaraja, keskiviivan ylittävää heittoa koskeva rajoitus sekä oman joukkueen tarkoituksellisten syöttöjen vastaanottamista koskevat määräykset.

Erityisen tärkeää on erottaa toisistaan suurempi 4 × 5 metrin maalialue ja pienempi 1 × 2,5 metrin maalivahdin alue. Maalivahti rinnastetaan kenttäpelaajaan vasta poistuttuaan kokonaan suuremmalta maalialueelta.

Vuoden 2026 sääntöuudistus toi mukanaan myös muutoksia maalivahdin suojaamiseen, kumoutuviin kahden minuutin rangaistuksiin, tyhjän maalin tilanteisiin ja rangaistuslaukausten suorittamiseen.

Suomessa lasten ja nuorten salibandyssa käytetään ikäluokille sopivia pelimuotoja. Niiden tavoitteena on tehdä pelaamisesta turvallista, aktiivista ja kehittävää.

Aloittelijan ei tarvitse hallita jokaista sääntöjen yksityiskohtaa heti ensimmäisissä harjoituksissa. Tärkeintä on oppia pelaamaan turvallisesti, kunnioittaa pelikavereita ja vastustajia sekä kehittää taitoja vähitellen.

Kun pelin perussäännöt tulevat tutuiksi, pelaaminen muuttuu sujuvammaksi ja hauskemmaksi. Sen jälkeen voi keskittyä entistä enemmän syöttöihin, laukauksiin, sijoittumiseen ja yhteisiin taktiikoihin.

Hyvä salibandypelaaja ei ole pelkästään taitava pallonkäsittelijä. Hän tuntee myös pelin säännöt, osaa tehdä yhteistyötä joukkueensa kanssa ja pelaa reilusti kaikissa tilanteissa.