Pöytätenniksen säännöt helposti – täydellinen opas aloittelijoille ja harrastajille

Pöytätennis eli pingis on vauhdikas ja monipuolinen mailapeli, jota harrastetaan ympäri Suomea. Sitä pelataan kouluissa, liikuntahalleissa, urheiluseuroissa, työpaikoilla ja kotona. Laji sopii niin lapsille, nuorille kuin aikuisillekin, eikä aloittaminen vaadi erityisen kalliita välineitä. Ennen ensimmäistä ottelua kannattaa kuitenkin opetella pöytätenniksen säännöt, jotta pelaaminen sujuu reilusti ja ilman turhia epäselvyyksiä.

Pöytätenniksen tärkeimmät säännöt ovat yksinkertaiset: erä pelataan 11 pisteeseen, ja voittoon tarvitaan vähintään kahden pisteen ero. Syöttövuoro vaihtuu normaalisti kahden pisteen välein, mutta tilanteessa 10–10 syöttäjä vaihtuu jokaisen pisteen jälkeen. Syötössä pallon täytyy nousta vähintään 16 senttimetriä ilmaan ja pompata ensin syöttäjän omalla, sitten vastustajan pöytäpuoliskolla.

Vaikka pingiksen perusidea on helppo ymmärtää, pelin aikana syntyy toisinaan epäselviä tilanteita. Saako pallo osua verkkoon? Entä pöydän reunaan? Voiko pallon lyödä suoraan ilmasta, ja miten nelinpelissä määräytyvät syöttövuorot?

Tässä oppaassa käydään läpi pöytätenniksen säännöt helposti ja käytännön esimerkkien avulla. Mukana ovat pistelasku, syöttösäännöt, nelinpelin pelijärjestys, viralliset pöydän mitat, yleisimmät sääntövirheet sekä aloittelijan tärkeimmät vinkit. Ohjeet perustuvat kansainvälisen pöytätennisliiton ITTF:n vuoden 2026 pelisääntöihin, joita noudatetaan myös Suomessa.

Mitä pöytätennis on ja miten sitä pelataan?

Pöytätennis on mailapeli, jossa pelaajat lyövät pientä palloa verkon yli vastustajan pöytäpuoliskolle. Pelin tavoitteena on tehdä palautuksesta niin vaikea, ettei vastustaja pysty palauttamaan palloa sääntöjen mukaisesti.

Peliä voidaan pelata kahdella tavalla:

• Kaksinpeli: yksi pelaaja pelaa toista vastaan.
• Nelinpeli: kaksi kahden pelaajan joukkuetta pelaa vastakkain.

Molemmissa pelimuodoissa perusajatus on sama. Palloralli alkaa syötöllä, minkä jälkeen pelaajat palauttavat palloa vuorotellen.

Tavallisessa pallorallissa pallon on osuttava kerran pelaajan omaan pöytäpuoliskoon ennen palauttamista. Jos pelaaja ei onnistu lyömään palloa takaisin vastustajan pöytäpuoliskolle, vastustaja saa yleensä pisteen.

Pöytätennis vaatii nopeita reaktioita, tarkkuutta ja hyvää liikkumista. Aloittelijat voivat kuitenkin aloittaa rauhallisilla palloralleilla ja opetella vaikeampia lyöntejä vähitellen.

Pöytätenniksen tärkeimmät säännöt lyhyesti

Jos haluat aloittaa pingiksen pelaamisen heti, tärkeimmät säännöt kannattaa opetella ensin.

Sääntö	Selitys
Pelaajamäärä	Kaksinpelissä 2, nelinpelissä 4
Erän pistemäärä	11 pistettä
Voittomarginaali	Vähintään 2 pistettä
Syöttövuoro	Vaihtuu normaalisti kahden pisteen välein
Tilanne 10–10	Syöttö vaihtuu jokaisen pisteen jälkeen
Syötön pallonheitto	Vähintään 16 cm ylöspäin
Syötön pomput	Ensin omalle, sitten vastustajan pöytäpuoliskolle
Tavallinen palautus	Pallo palautetaan oman pompun jälkeen
Verkkosyöttö	Muuten oikea syöttö uusitaan
Puoltenvaihto	Erien välissä ja ratkaisevassa erässä viiden pisteen kohdalla

Näillä säännöillä tavallisen kaksinpelin aloittaminen onnistuu jo hyvin.

Virallisissa kilpailuissa noudatetaan lisäksi tarkempia sääntöjä esimerkiksi mailoista, syöttötekniikasta, aikalisistä ja ottelun etenemisestä.

Pöytätenniksen pistelasku – moneen pisteeseen pelataan?

Pöytätenniksen pistelasku on yksi ensimmäisistä asioista, jotka aloittelijan kannattaa opetella.

Nykyisillä virallisilla säännöillä erä pelataan 11 pisteeseen. Pelaajan tai joukkueen on kuitenkin saavutettava vähintään kahden pisteen johto voittaakseen erän.

Erä voi päättyä esimerkiksi seuraaviin lukemiin:

• 11–3
• 11–5
• 11–8
• 11–9
• 12–10
• 13–11
• 15–13

Sen sijaan erä ei voi päättyä lukemiin 11–10, sillä piste-ero on vain yksi.

Mitä tapahtuu tilanteessa 10–10?

Kun molemmat pelaajat saavuttavat kymmenen pistettä, erä jatkuu, kunnes toinen pelaaja johtaa kahdella pisteellä.

Kuvitellaan, että Matti ja Pekka pelaavat pingistä.

Pistetilanne on 10–10. Matti voittaa seuraavan pallon ja siirtyy johtoon 11–10.

Erä ei kuitenkaan vielä pääty.

Jos Matti voittaa myös seuraavan pallon, hän voittaa erän 12–10.

Jos Pekka sen sijaan tasoittaa tilanteeksi 11–11, peli jatkuu edelleen.

Tämän vuoksi tasaiset pöytätenniserät voivat venyä huomattavasti yli 11 pisteen.

Saako jokaisesta pallosta pisteen?

Kyllä. Pöytätenniksessä jokaisesta pisteeksi ratkaistusta pallorallista annetaan piste toiselle pelaajalle tai joukkueelle.

Pisteen voi voittaa riippumatta siitä, kumpi pelaaja syötti.

Esimerkiksi jos Matti syöttää ja Pekka palauttaa pallon onnistuneesti niin, ettei Matti ehdi tehdä hyväksyttyä palautusta, Pekka saa pisteen.

Poikkeuksena ovat uusittavat pallorallit, kuten muuten sääntöjen mukainen verkkosyöttö. Niistä ei anneta pistettä kummallekaan pelaajalle.

Kuinka monta erää pöytätenniksessä pelataan?

Pöytätennisottelu muodostuu useammasta erästä. Virallisissa otteluissa käytetään ennalta määrättyä paritonta enimmäiserämäärää.

Tavallisimpia ottelumuotoja ovat paras viidestä ja paras seitsemästä erästä.

Ottelumuoto	Voittoon tarvittavat erävoitot
Paras kolmesta	2
Paras viidestä	3
Paras seitsemästä	4

Jos ottelu pelataan paras viidestä erästä -järjestelmällä, ensimmäisenä kolme erää voittanut pelaaja voittaa ottelun.

Ottelu voi siis päättyä erävoitoin 3–0, 3–1 tai 3–2.

Kaveriporukassa voidaan sopia lyhyemmästä ottelusta. Virallisissa kilpailuissa ottelun erämäärä määritellään kilpailumääräyksissä.

Kuinka kauan pöytätennisottelu kestää?

Pöytätennisottelun kestolle ei ole yhtä kiinteää aikarajaa.

Lyhyt ottelu voi päättyä nopeasti, jos toinen pelaaja on selvästi vahvempi. Tasainen ottelu voi puolestaan kestää pidempään, etenkin jos useat erät jatkuvat tilanteen 10–10 jälkeen.

Ottelun kestoon vaikuttavat esimerkiksi pallorallien pituus, pelaajien taso ja pelattavien erien määrä.

Pöytätenniksen syöttösäännöt helposti selitettynä

Syöttö on yksi pöytätenniksen tarkimmin säännellyistä tilanteista.

Aloittelijat tekevät usein virheitä esimerkiksi pallonheitossa, syötön suunnassa tai pallon näkyvyydessä.

Oikea syöttö kannattaa opetella alusta lähtien, sillä virheellinen syöttö johtaa normaalisti pisteeseen vastustajalle.

Miten oikea syöttö tehdään?

Virallinen pöytätennissyöttö etenee seuraavasti:

1. Aseta pallo avoimen ja paikallaan olevan vapaan käden kämmenelle.
2. Pidä pallo pöydän pelipinnan yläpuolella ja oman päätyrajan takana.
3. Heitä pallo lähes pystysuoraan ylöspäin ilman kierrettä.
4. Pallon tulee nousta vähintään 16 senttimetriä irrottuaan kämmenestä.
5. Lyö palloa sen laskeutuessa.
6. Pallon täytyy osua ensin omalle pöytäpuoliskolle.
7. Sen jälkeen pallon on ylitettävä verkko ja osuttava vastustajan pöytäpuoliskolle.

Syötön aikana pallon täytyy pysyä vastustajan nähtävissä.

Pelaaja ei saa peittää palloa esimerkiksi vartalollaan, kädellään tai vaatteillaan.

Vapaa käsivarsi on myös siirrettävä pois pallon ja verkon väliseltä alueelta heti pallon heittämisen jälkeen.

Miksi pallo pitää heittää vähintään 16 senttimetriä?

Virallinen pallonheitto auttaa tekemään syötöstä sääntöjen mukaisen ja vastaanottajalle havaittavan.

Palloa ei saa vain tiputtaa mailaan tai lyödä suoraan kämmeneltä.

Pallon pitää nousta vähintään 16 senttimetriä ylöspäin ennen kuin sitä lyödään sen laskeutuessa.

Aloittelija voi harjoitella pallonheittoa aluksi ilman mailaa. Kun pallo nousee hallitusti lähes pystysuoraan, siihen voidaan yhdistää lyönti.

Pitääkö syötön osua omalle pöytäpuoliskolle?

Kyllä.

Syöttö eroaa tavallisesta palautuksesta siinä, että pallon on pompattava molemmilla pöytäpuoliskoilla.

Ensimmäinen pomppu tulee syöttäjän omalle puolelle ja toinen vastaanottajan puolelle.

Jos pallo menee suoraan vastustajan pöytäpuoliskolle ilman omaa pomppua, syöttö on virheellinen.

Pitääkö syöttää vinottain?

Kaksinpelissä syöttöä ei tarvitse tehdä vinottain.

Pallo voidaan syöttää mihin tahansa kohtaan vastustajan pöytäpuoliskoa.

Nelinpelissä syöttö on kuitenkin tehtävä vinottain syöttäjän oikealta puoliskolta vastaanottajan oikealle puoliskolle.

Tämä on yksi tärkeimmistä kaksinpelin ja nelinpelin välisistä eroista.

Milloin syöttövuoro vaihtuu pöytätenniksessä?

Pöytätenniksessä syöttövuoro vaihtuu normaalisti kahden pisteen välein.

Sama pelaaja syöttää siis kaksi peräkkäistä pistettä, minkä jälkeen vastustaja saa seuraavat kaksi syöttöä.

Kuvitellaan, että Matti aloittaa syöttämisen Pekkaa vastaan.

Palloralli	Syöttäjä
1	Matti
2	Matti
3	Pekka
4	Pekka
5	Matti
6	Matti
7	Pekka
8	Pekka

Syöttövuoro ei riipu siitä, kumpi voitti edellisen pisteen.

Syöttövuoro tilanteessa 10–10

Kun pistetilanne on 10–10, syöttövuoro vaihtuu jokaisen pisteen jälkeen.

Näin jatketaan erän loppuun saakka.

Tämä sääntö pitää ratkaisevan loppuvaiheen tasapuolisena, sillä kumpikaan pelaaja ei saa kahta peräkkäistä syöttöä jatkopisteiden aikana.

Saako pallo osua verkkoon pöytätenniksessä?

Pöytätenniksessä pallo saa tietyissä tilanteissa koskettaa verkkoa ilman, että siitä seuraa pistemenetystä.

Tärkeää on erottaa toisistaan verkkosyöttö ja verkkokosketus tavallisessa pallorallissa.

Mitä tapahtuu verkkosyötössä?

Jos syöttö koskettaa verkkoa mutta jatkaa sen jälkeen muuten sääntöjen mukaisesti vastustajan pöytäpuoliskolle, syöttö uusitaan.

Esimerkiksi Matti syöttää pallon ensin omalle pöytäpuoliskolle. Pallo osuu verkon yläreunaan ja putoaa sen jälkeen Pekan pöytäpuoliskolle.

Tällöin syöttö uusitaan.

Kumpikaan pelaaja ei saa pistettä.

Muuten hyväksyttävien verkkosyöttöjen uusimiselle ei ole erillistä enimmäismäärää.

Jos pallo kuitenkin osuu verkkoon ja menee sen jälkeen pöydän ohi, syöttö on virheellinen.

Saako pallo osua verkkoon pallorallissa?

Kyllä.

Tavallisen pallorallin aikana pallo saa osua verkkoon, kunhan se ylittää verkon ja osuu hyväksytysti vastustajan pöytäpuoliskolle.

Palloralli jatkuu normaalisti.

Verkkokosketus saattaa muuttaa pallon nopeutta tai lentorataa yllättävästi, mikä tekee palauttamisesta vaikeaa.

Saako pöytätennispallo osua pöydän reunaan?

Kyllä. Pöydän yläpinnan reunaan osuva pallo on hyväksytty.

Tämä aiheuttaa joskus epäselvyyksiä erityisesti harrastepeleissä, sillä reunaan osunut pallo voi pompata poikkeukselliseen suuntaan.

Säännön kannalta ratkaisevaa on, osuuko pallo pöydän varsinaiseen pelipintaan.

Jos pallo osuu pöydän yläpinnan reunaan, osuma hyväksytään.

Jos pallo osuu vain pöydän pystysuoraan sivupintaan, osuma ei ole hyväksytty.

Esimerkiksi pallon hipaisu pöydän yläkulmaan voi olla täysin sääntöjen mukainen, vaikka pallo kimpoaisi sivulle.

Saako palloa lyödä suoraan ilmasta?

Pöytätenniksessä tavallinen palautus tehdään vasta sen jälkeen, kun vastustajan lyömä pallo on pompannut omalla pöytäpuoliskolla.

Toisin kuin tenniksessä, pingiksessä ei normaalisti pelata lentolyöntejä.

Tähän liittyy kuitenkin tärkeä sääntötarkennus: pallon koskettaminen ennen pomppua ei automaattisesti ole sääntöjen vastaista estämistä kaikissa tilanteissa.

ITTF:n virallisten sääntöjen mukaan pallon estäminen tapahtuu, kun pelaaja tai hänen mukanaan oleva esine koskettaa pelissä olevaa palloa, joka on pöydän pelipinnan yläpuolella tai kulkemassa sitä kohti, eikä pallo ole vastustajan edellisen lyönnin jälkeen vielä koskettanut pelaajan omaa pöytäpuoliskoa.

Ratkaisevaa on siis se, missä pallo sijaitsee, mihin suuntaan se liikkuu ja onko se edelleen pelissä.

Milloin ilmasta lyöminen on virhe?

Kuvitellaan, että Matti lyö pallon kohti Pekan pöytäpuoliskoa.

Pekka lyö palloa mailallaan jo ennen kuin se ehtii pompata pöydällä.

Jos pallo on edelleen pelissä ja se on pelipinnan yläpuolella tai matkalla sitä kohti, Pekka on estänyt pallon sääntöjen vastaisesti.

Matti saa tällöin pisteen.

Sama sääntö voi tulla sovellettavaksi myös silloin, jos pelaajan käsi, vartalo tai vaate koskettaa palloa ennen pomppua.

Entä jos vastustajan lyönti menee pitkäksi?

Jos vastustajan lyömä pallo on mennyt selvästi pöydän päätyrajan ohi osumatta pöytään eikä enää ole pelipinnan yläpuolella tai matkalla sitä kohti, sen voi pysäyttää ilman pistemenetystä.

Esimerkiksi Matti lyö pallon liian pitkälle, ja se lentää Pekan pöydän ohi.

Pekka voi ottaa pallon kiinni sen mentyä selvästi ohi.

Tällöin piste kuuluu Pekalle, koska Matin lyönti ei osunut hyväksytysti pöytään.

Päätyrajan ylittäminen ei kuitenkaan yksin riitä perusteeksi pysäyttää palloa kaikissa tilanteissa. Jos pallo on edelleen pelipinnan yläpuolella tai kulkemassa sitä kohti, estämissääntö voi edelleen tulla kyseeseen.

Aloittelijan kannattaa siis antaa pallon pompata ennen palautusta ja jättää selvästi ohi menevä pallo lyömättä.

Milloin pöytätenniksessä saa pisteen?

Pöytätenniksessä pisteen saa, kun vastustaja tekee sääntöjen vastaisen suorituksen tai epäonnistuu hyväksytyssä palautuksessa.

Yleisiä pistetilanteita ovat esimerkiksi seuraavat:

• Vastustaja tekee virheellisen syötön.
• Vastustaja lyö pallon verkkoon.
• Vastustaja lyö pallon pöydän ohi.
• Vastustaja ei ehdi palauttaa palloa.
• Vastustaja estää pallon sääntöjen vastaisesti.
• Vastustaja koskettaa pöytää vapaalla kädellään pallon ollessa pelissä.
• Vastustaja liikuttaa pöytää pallorallin aikana.
• Vastustaja koskettaa verkkolaitetta pallon ollessa pelissä.
• Vastustaja lyö palloa tarkoituksellisesti kahdesti peräkkäin.
• Nelinpelissä väärä pelaaja palauttaa pallon.

Tavallisissa harrastepeleissä yleisimmät pistemenetykset johtuvat epäonnistuneista syötöistä tai palautuksista.

Saako pöytään koskea pelin aikana?

Pöytään koskemista koskevissa säännöissä on tärkeää erottaa vapaa käsi ja muut kosketukset.

Jos pelaajan vapaa käsi koskettaa pöydän pelipintaa pallon ollessa pelissä, vastustaja saa pisteen.

Vapaa käsi tarkoittaa kättä, jossa ei pidetä mailaa.

Mailakäden tai vartalon kosketus pöytään ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita pistemenetystä, jos pöytä ei liiku eikä muita sääntöjä rikota.

Jos pelaaja liikuttaa pöytää pallorallin aikana, vastustaja saa pisteen.

Myös verkkolaitteeseen koskeminen pallon ollessa pelissä johtaa pistemenetykseen.

Aloittelijan kannattaa välttää pöytään nojaamista ja pyrkiä säilyttämään tasapainoinen peliasento.

Pöytätenniksen nelinpelin säännöt

Nelinpeliä pelataan kahden pelaajan joukkueilla.

Pelissä noudatetaan samoja pistelaskun periaatteita kuin kaksinpelissä, mutta syöttö ja pallon palauttaminen tapahtuvat tarkassa järjestyksessä.

Nelinpelissä syöttö tehdään vinottain

Nelinpelissä syötön täytyy mennä syöttäjän oikealta puoliskolta vastaanottajan oikealle puoliskolle.

Pöydän keskiviiva kuuluu oikeaan puoliskoon.

Jos syöttö putoaa väärälle puoliskolle, vastustajajoukkue saa pisteen.

Pelaajat lyövät palloa vuorotellen

Nelinpelissä saman joukkueen pelaajat eivät saa lyödä palloa kaksi kertaa peräkkäin.

Kuvitellaan, että joukkueessa A pelaavat Matti ja Pekka ja joukkueessa B Jussi ja Antti.

Jos Matti syöttää Jussille, pallorallin lyöntijärjestys on seuraava:

1. Matti syöttää.
2. Jussi palauttaa.
3. Pekka lyö seuraavaksi.
4. Antti palauttaa.
5. Matti jatkaa.

Järjestys säilyy samana koko pallorallin ajan.

Jos väärä pelaaja lyö palloa, vastustajajoukkue saa pisteen.

Miten syöttövuoro vaihtuu nelinpelissä?

Syöttövuoro vaihtuu normaalisti kahden pisteen välein.

Nelinpelissä on kuitenkin tarkka syöttö- ja vastaanottojärjestys.

Kun syöttövuoro vaihtuu, edellisestä vastaanottajasta tulee seuraava syöttäjä.

Esimerkiksi jos Matti syöttää Jussille, seuraavassa syöttövuorossa Jussi syöttää Pekalle.

Sen jälkeen Pekka syöttää Antille ja Antti puolestaan Matille.

Näin jokainen pelaaja syöttää ja vastaanottaa oikeassa järjestyksessä.

Tilanteessa 10–10 syöttövuoro vaihtuu jokaisen pisteen jälkeen.

Milloin pöytätenniksessä vaihdetaan puolia?

Pöytätenniksessä pelaajat vaihtavat pöytäpuolia jokaisen erän jälkeen.

Lisäksi ratkaisevassa viimeisessä erässä vaihdetaan puolia, kun toinen pelaaja tai joukkue saavuttaa viisi pistettä.

Esimerkiksi paras viidestä erästä pelattavassa ottelussa ratkaiseva viides erä aloitetaan normaalisti.

Kun toinen pelaaja saavuttaa viisi pistettä, pelaajat vaihtavat puolia ja jatkavat erää.

Puoltenvaihdon tarkoituksena on varmistaa mahdollisimman tasapuoliset peliolosuhteet.

Nelinpelissä ratkaisevan erän puoltenvaihtoon liittyy myös vastaanottojärjestyksen muuttaminen sääntöjen mukaisesti.

Pöytätennispöydän viralliset mitat

Virallisen pöytätennispöydän mitat ovat tarkasti määriteltyjä.

Ominaisuus	Virallinen mitta
Pöydän pituus	274 cm
Pöydän leveys	152,5 cm
Pöydän korkeus	76 cm
Verkon korkeus	15,25 cm
Pallon halkaisija	40 mm
Pallon paino	2,7 g

Pöytä on jaettu verkolla kahteen yhtä suureen puoliskoon.

Nelinpeliä varten kummallakin pöytäpuoliskolla on keskiviiva, joka jakaa alueen oikeaan ja vasempaan osaan.

Pöydän yläpinnan reunaviivat kuuluvat pelipintaan.

Kotona tai mökillä voidaan käyttää pienempää pöytää, mutta virallisissa kilpailuissa käytetään sääntöjen mukaisia mittoja.

Millainen maila ja pallo pöytätenniksessä tarvitaan?

Pöytätenniksen aloittamiseen tarvitaan pöytä, verkko, pallo ja mailat.

Harrastekäyttöön sopivat tavalliset pingismailat, mutta virallisissa kilpailuissa varusteille asetetaan tarkempia vaatimuksia.

Pöytätennismailan rungon on oltava pääosin luonnonpuuta. Vähintään 85 prosenttia rungon paksuudesta on oltava luonnonpuuta.

Mailan lyöntipinnat voidaan päällystää hyväksytyillä kumimateriaaleilla.

Virallisissa kilpailuissa mailan toisella puolella on oltava musta lyöntipinta ja toisella hyväksytty kirkas väri.

Millainen maila sopii aloittelijalle?

Aloittelijan kannattaa valita maila, jolla pallon hallitseminen on mahdollisimman helppoa.

Liian nopea maila voi vaikeuttaa perustekniikan oppimista.

Hyvä aloittelijan maila mahdollistaa rauhalliset kämmen- ja rystylyönnit sekä yksinkertaisten kierteiden harjoittelun.

Kun taidot kehittyvät, pelaaja voi siirtyä nopeampiin ja vaativampiin välineisiin.

Pöytätenniksen yleisimmät sääntövirheet

Aloittelijoiden tekemät sääntövirheet liittyvät usein syöttöön, pistelaskuun tai pallon palauttamiseen.

Syöttö tehdään liian matalalla pallonheitolla

Virallisessa syötössä pallon pitää nousta vähintään 16 senttimetriä.

Pelkkä pallon tiputtaminen mailaan ei ole hyväksytty syöttö.

Syöttö menee suoraan vastustajan puolelle

Syötössä pallon on osuttava ensin omalle pöytäpuoliskolle.

Jos pallo menee suoraan vastustajan puolelle, syöttö on virheellinen.

Syöttövuoro vaihtuu väärään aikaan

Normaalisti syöttövuoro vaihtuu kahden pisteen välein.

Tilanteessa 10–10 syöttö vaihtuu jokaisen pisteen jälkeen.

Pelaaja estää pallon ennen pomppua

Jos pelaaja koskettaa pelissä olevaa palloa ennen pomppua silloin, kun pallo on pelipinnan yläpuolella tai matkalla sitä kohti eikä se ole vielä koskettanut pelaajan omaa pöytäpuoliskoa vastustajan viimeisimmän lyönnin jälkeen, kyseessä on sääntöjen vastainen estäminen.

Selvästi pöydän ohi menneen pallon pysäyttäminen ei sen sijaan ole estämisvirhe, kun pallo ei enää ole pelipinnan yläpuolella tai matkalla sitä kohti.

Erä lopetetaan liian aikaisin

Erän voittamiseen tarvitaan kahden pisteen ero.

Tilanteessa 11–10 peli jatkuu edelleen.

Nelinpelissä väärä pelaaja palauttaa pallon

Nelinpelissä pelaajien on lyötävä palloa määrätyssä järjestyksessä.

Jos väärä pelaaja palauttaa pallon, vastustajajoukkue saa pisteen.

Pöytätenniksen aikalisä ja tauot

Virallisessa pöytätennisottelussa pelaajalla tai parilla on käytettävissään yksi enintään minuutin mittainen aikalisä ottelua kohden.

Aikalisää voidaan käyttää esimerkiksi silloin, kun pelaaja haluaa rauhoittaa pelin tai keskustella valmentajan kanssa.

Erien välissä sallitaan enintään minuutin tauko.

Pelaajilla on myös mahdollisuus lyhyisiin pyyhetaukoihin kuuden pisteen välein sekä ratkaisevan erän puoltenvaihdon yhteydessä.

Harrastepeleissä tauoista voidaan sopia joustavammin.

Mikä on pöytätenniksen lyöntilaskenta?

Pöytätenniksessä on erityinen lyöntilaskentajärjestelmä, jota käytetään poikkeuksellisen pitkiksi venyvissä erissä.

Kansainvälisissä säännöissä siitä käytetään nimitystä expedite system.

Sen tarkoituksena on estää erien venyminen kohtuuttoman pitkiksi ja kannustaa aktiiviseen pelaamiseen.

Milloin lyöntilaskenta otetaan käyttöön?

Lyöntilaskenta otetaan normaalisti käyttöön, kun erää on pelattu kymmenen minuuttia.

Sitä ei kuitenkaan oteta tällä perusteella käyttöön, jos erässä on jo tehty vähintään 18 pistettä.

Lyöntilaskenta voidaan aloittaa myös aikaisemmin, jos molemmat pelaajat tai nelinpeliparit sitä pyytävät.

Miten lyöntilaskenta vaikuttaa peliin?

Kun lyöntilaskenta on käytössä, syöttövuoro vaihtuu jokaisen pisteen jälkeen.

Lisäksi vastaanottaja saa pisteen, jos hän tai vastaanottava nelinpelipari onnistuu tekemään saman pallorallin aikana 13 sääntöjen mukaista palautusta.

Esimerkiksi Matti syöttää Pekalle.

Pekka onnistuu palauttamaan pallon kerta toisensa jälkeen.

Jos Pekka tekee 13 hyväksyttyä palautusta ennen pallorallin muuta ratkaisua, hän saa pisteen.

Tämä muuttaa pelin taktista luonnetta, sillä syöttäjän on pyrittävä ratkaisemaan palloralli ennen vastaanottajan 13. palautusta.

Kun lyöntilaskenta otetaan käyttöön, se pysyy voimassa ottelun loppuun asti.

Tämä sääntö ei tavallisesti tule vastaan harrastepeleissä, mutta se kuuluu virallisiin kilpailusääntöihin.

Miten pöytätenniksen säännöt kannattaa opettaa lapsille?

Pöytätennis sopii erinomaisesti lasten liikuntaharrastukseksi.

Se kehittää silmän ja käden yhteistyötä, keskittymiskykyä sekä liikkumista.

Suomessa pöytätennistä pelataan esimerkiksi koulujen liikuntatunneilla, kerhoissa ja urheiluseuroissa.

Lapsille kaikkia virallisia sääntöjä ei tarvitse opettaa heti ensimmäisellä pelikerralla.

Aloittakaa pallon hallinnasta

Ensimmäiseksi lapsi voi harjoitella pallon pomputtamista mailalla.

Kun tämä onnistuu, voidaan siirtyä rauhallisiin palloralleihin pöydän yli.

Alussa tärkeintä on onnistumisen kokemus.

Opetelkaa pistelasku

Kun pallorallit sujuvat, mukaan voidaan ottaa 11 pisteen erät.

Lapselle kannattaa selittää, että jokaisesta pisteeksi ratkaistusta pallorallista saa pisteen ja erän voittamiseen tarvitaan kahden pisteen ero.

Harjoitelkaa oikeaa syöttöä

Virallinen 16 senttimetrin pallonheitto voi tuntua aluksi vaikealta.

Siksi sitä kannattaa harjoitella erikseen ilman kiirettä.

Harjoittelussa voidaan käyttää helpotettuja sääntöjä, mutta lapselle on hyvä kertoa, miten virallinen syöttö tehdään.

Näin myöhempi siirtyminen seuraharjoituksiin tai kilpailuihin sujuu helpommin.

Pöytätenniksen perustekniikat aloittelijalle

Sääntöjen tunteminen auttaa pelaamaan oikein, mutta perustekniikoiden harjoitteleminen tekee pelaamisesta huomattavasti helpompaa.

Kämmenlyönti

Kämmenlyönti on yksi pöytätenniksen yleisimmistä lyönneistä.

Siinä maila liikkuu vartalon sivulta eteenpäin, ja palloon osutaan hallitulla liikkeellä.

Aloittelijan kannattaa keskittyä aluksi osumatarkkuuteen.

Rystylyönti

Rystylyönti tehdään vartalon edessä tai mailakäden vastakkaiselta puolelta.

Hyvä rystylyönti auttaa palauttamaan nopeasti tulevia palloja ilman suuria vartalon liikkeitä.

Yläkierre

Yläkierteisessä lyönnissä pallo pyörii eteenpäin.

Yläkierre auttaa palloa kaartumaan kohti pöytää ja mahdollistaa hyökkääviä lyöntejä.

Alakierre

Alakierteinen pallo pyörii vastakkaiseen suuntaan kuin yläkierteinen pallo.

Alakierre voi vaikeuttaa vastustajan hyökkäystä ja pakottaa tämän nostamaan palloa korkeammalle.

Jalkatyö

Hyvä jalkatyö on tärkeä osa pöytätennistä.

Pelaajan kannattaa pyrkiä sijoittumaan niin, että palloon voi osua tasapainoisesta asennosta.

Lyhyet sivuttaisaskeleet ja nopea liikkuminen auttavat säilyttämään hyvän lyöntiasennon.

Pöytätennis harrastuksena Suomessa

Pöytätenniksen yksi suurimmista vahvuuksista on sen helppo saavutettavuus.

Pelaaminen ei edellytä suurta liikuntakenttää, ja sitä voidaan harrastaa sisätiloissa ympäri vuoden.

Suomessa pingistä pelataan kouluissa, liikuntahalleissa, työpaikkojen virkistystiloissa, nuorisotiloissa ja urheiluseuroissa.

Suomen Pöytätennisliitto toimii lajin kansallisena lajiliittona ja vastaa kotimaisen kilpailutoiminnan keskeisistä rakenteista.

Harrastuksen aloittamista suunnitteleva voi etsiä oman paikkakunnan seuroja ja harjoitusryhmiä.

Kenelle pöytätennis sopii?

Pöytätennis sopii monenikäisille ja eritasoisille pelaajille.

Pelin vauhtia voidaan mukauttaa osallistujien taitotasoon.

Aloittelijat voivat harjoitella rauhallisia palloralleja, kun taas kokeneet pelaajat voivat keskittyä nopeisiin hyökkäyksiin ja taktisiin ratkaisuihin.

Pöytätennis voi kehittää esimerkiksi:

• Reaktionopeutta.
• Silmän ja käden yhteistyötä.
• Tasapainoa.
• Keskittymiskykyä.
• Liikekoordinaatiota.
• Taktista ajattelua.
• Sosiaalisia taitoja.

Laji tarjoaa myös mukavaa tekemistä ystävien ja perheen kanssa.

Pöytätenniksen kilpailusäännöt ja harrastesäännöt

Kaveriporukassa voidaan sopia omista helpotuksista, mutta virallisissa kilpailuissa noudatetaan ITTF:n sääntöjä sekä kilpailukohtaisia määräyksiä.

Esimerkiksi koulussa voidaan käyttää helpotettua syöttösääntöä, jotta aloittelijat pääsevät pelaamaan sujuvammin.

Virallisessa ottelussa syötön on kuitenkin täytettävä tarkat vaatimukset.

Harrastajat voivat myös sopia lyhyemmistä eristä tai yksinkertaisemmasta ottelumuodosta.

Tärkeintä on, että pelaajat tietävät ennen ottelua, mitä sääntöjä käytetään.

Jos tavoitteena on osallistua seuran harjoituksiin tai kilpailuihin, virallisten sääntöjen opetteleminen alusta lähtien on hyödyllistä.

Usein kysytyt kysymykset pöytätenniksen säännöistä

Moneen pisteeseen pöytätennistä pelataan?

Pöytätenniksen erä pelataan 11 pisteeseen. Erän voittamiseen tarvitaan vähintään kahden pisteen ero. Jos tilanne on 10–10, peli jatkuu, kunnes toinen pelaaja saavuttaa kahden pisteen johdon.

Kuinka monta syöttöä pöytätenniksessä on?

Sama pelaaja syöttää normaalisti kaksi peräkkäistä pistettä, minkä jälkeen syöttövuoro vaihtuu. Tilanteessa 10–10 syöttövuoro vaihtuu jokaisen pisteen jälkeen.

Kuinka korkealle pallo pitää heittää syötössä?

Pallo pitää heittää lähes pystysuoraan vähintään 16 senttimetriä ylöspäin avoimelta kämmeneltä. Palloa lyödään sen laskeutuessa.

Saako pöytätenniksessä syöttää mistä tahansa?

Kaksinpelissä syöttö voidaan tehdä sääntöjen mukaisesti oman päätyrajan takaa, eikä pallon tarvitse mennä vinottain. Nelinpelissä syötön on kuljettava oikealta puoliskolta vastustajan oikealle puoliskolle.

Saako pallo osua verkkoon?

Kyllä. Tavallisen pallorallin aikana pallo saa koskettaa verkkoa, jos se ylittää verkon ja osuu hyväksytysti vastustajan pöytäpuoliskolle. Muuten sääntöjen mukainen verkkosyöttö uusitaan.

Saako pingiksessä lyödä palloa suoraan ilmasta?

Tavallinen palautus tehdään vasta pallon pompattua omalla pöytäpuoliskolla. Jos pelaaja koskettaa pelissä olevaa palloa, joka on pelipinnan yläpuolella tai matkalla sitä kohti eikä ole vielä osunut omaan pöytäpuoliskoon vastustajan edellisen lyönnin jälkeen, kyseessä on sääntöjen vastainen estäminen.

Selvästi pöydän ohi menneen pallon voi kuitenkin pysäyttää ilman pistemenetystä, kun pallo ei enää ole pelipinnan yläpuolella tai matkalla sitä kohti.

Saako pöytätennispallo osua pöydän reunaan?

Kyllä. Pöydän yläpinnan reunaan osuva pallo on hyväksytty. Pöydän pystysuoraan sivupintaan osuminen ei kuitenkaan ole hyväksytty osuma.

Saako pingiksessä koskea pöytään?

Pelaaja menettää pisteen, jos vapaa käsi koskettaa pöydän pelipintaa pallon ollessa pelissä. Myös pöydän liikuttaminen tai verkkolaitteeseen koskeminen pallorallin aikana johtaa pistemenetykseen.

Kuinka monta erää pöytätenniksessä pelataan?

Ottelun erämäärä riippuu pelimuodosta. Tavallisia vaihtoehtoja ovat paras viidestä ja paras seitsemästä erästä. Näissä voittoon tarvitaan vastaavasti kolme tai neljä erävoittoa.

Milloin pöytätenniksessä vaihdetaan puolia?

Pelaajat vaihtavat puolia jokaisen erän jälkeen. Ratkaisevassa erässä puolia vaihdetaan lisäksi silloin, kun toinen pelaaja tai joukkue saavuttaa viisi pistettä.

Mitä lyöntilaskenta tarkoittaa pöytätenniksessä?

Lyöntilaskenta on erityinen järjestelmä, jota käytetään pitkiksi venyvissä erissä. Se otetaan normaalisti käyttöön kymmenen minuutin pelaamisen jälkeen, ellei erässä ole jo tehty vähintään 18 pistettä. Se voidaan aloittaa myös aiemmin molempien pelaajien pyynnöstä.

Lyöntilaskennassa syöttö vaihtuu jokaisen pisteen jälkeen, ja vastaanottaja saa pisteen tehtyään 13 hyväksyttyä palautusta saman pallorallin aikana. Käyttöönoton jälkeen järjestelmä pysyy voimassa ottelun loppuun asti.

Mitä eroa on pingiksellä ja pöytätenniksellä?

Pingis on pöytätenniksen arkikielinen nimitys. Molemmat tarkoittavat samaa lajia, mutta virallisissa kilpailuissa käytetään yleensä nimeä pöytätennis.

Voiko pöytätennistä pelata ulkona?

Kyllä. Pöytätennistä voi harrastaa myös ulkona, jos käytössä on ulkokäyttöön sopiva pöytä. Tuuli ja sääolosuhteet voivat kuitenkin vaikuttaa kevyen pallon lentorataan, joten viralliset kilpailut järjestetään yleensä sisätiloissa.

Yhteenveto – pöytätenniksen säännöt oppii nopeasti

Pöytätennis on helposti aloitettava mailapeli, jonka perussäännöt voi oppia jo muutaman pelikerran aikana. Vaikka virallisissa kilpailusäännöissä on paljon yksityiskohtia, aloittelijan kannattaa keskittyä ensin tärkeimpiin periaatteisiin.

Pöytätenniksen tärkeimmät säännöt ovat 11 pisteen erät, kahden pisteen voittomarginaali, kahden pisteen välein vaihtuva syöttövuoro ja oikea syöttötekniikka.

Syötössä pallo heitetään vähintään 16 senttimetriä ylöspäin, minkä jälkeen se lyödään ensin omalle ja sitten vastustajan pöytäpuoliskolle. Tavallisessa pallorallissa pelaaja palauttaa pallon sen pompattua omalla puolellaan.

Pallon estämistä koskevissa säännöissä ratkaisevaa on se, onko pallo edelleen pelissä ja onko se pelipinnan yläpuolella tai kulkemassa sitä kohti ilman, että se on vielä osunut pelaajan omaan pöytäpuoliskoon vastustajan viimeisen lyönnin jälkeen. Jokainen pallon koskettaminen ennen pomppua ei siis automaattisesti ole estämisvirhe.

Verkkokosketuskaan ei aina tarkoita virhettä, ja pöydän yläpinnan reunaan osuva pallo on hyväksytty. Nelinpelissä on lisäksi muistettava vinottainen syöttö ja pelaajien määrätty lyöntijärjestys.

Suomessa pöytätennis sopii erinomaisesti ympärivuotiseksi harrastukseksi. Sitä voi pelata kouluissa, urheiluseuroissa, liikuntahalleissa ja kotona. Laji kehittää koordinaatiota, reaktionopeutta ja keskittymiskykyä sekä tarjoaa mukavaa tekemistä yhdessä muiden kanssa.

Kun pöytätenniksen säännöt ovat hallussa, pelaaja voi keskittyä olennaiseen: onnistuneisiin syöttöihin, pitkiin palloralleihin, uusien taitojen harjoitteluun ja pelaamisen iloon.